Santorini, here we go again

Ensin kannattaa tarkistaa hissistä, mikä päivä on. Eli Tiistai siis. Hyvä tieto.

Hissi kertoo viikonpäivän

Santorini on nk tender-satama, jossa maihinmeno tapahtuu yhteysaluksilla. Meillä oli siitä härdellistä jo jonkin verran kokemusta. Olin myös lukenut, että joskus Concierge pystyy järjestämään vip-lippuja tendereihin, joten päätin kysyä häneltä. Hän sanoi, ettei hän saa lippuja, mutta koska kukaan muu ei ole kysynyt, niin hän kyllä järkkää meidät ekaan tenderiin, muun jonon ohi. Sovittiin, että odottaisimme häntä n vartti ennen maihinnousun alkua centrumissa. Olimmekin siellä hyvissä ajoin, istuimme sohvalle odottamaan ja P kävi hakemassa vesipullot baaritiskiltä vielä mukaan. Concierge saapui, kävelimme alas kohti tenderiä ja samalla havaitsin että hyttikorttini oli mystisesti kadonnut tuolla matkalla. Kauhee hätä, tender lähtee ja laivasta ei pääse pois ilman korttia. Mutta koska vieressämme seisoi järjestelyn ammattilainen, ei hätää. Concierge käski meidän odottaa juuri siinä, hän kävisi ylhäällä tekemässä minulle uuden kortin. Ei mennyt minuuttiakaan kun hän palasi - korttini oli pudonnut vastaanoton läheisyyteen, jonne joku ystävällinen sielu sen juuri oli palauttanut, ja pääsimme siis 2 tenderillä maihin, ennen suurempaa jonon muodostumista.

Maissa etsiydyimme heti hissijonoon, joka eteni myös nopeasti ja niin olimmekin jo kalliolla ylhäällä Firan kapungissa. Kiertelimme katuja, pysähdyimme kaljalle ja ottamaan vähän maisemakuvia. Mietimme, että mitäs tässä sitten tehtäisiin. Todettiin, että koska meillä ei ollut mitään erityistä intressiä lähteä Oiaan (ne kauniit kuvat tuli otettua edelliskerralla tyttären kanssa), niin eiköhän palata alas ja mennä takaisin nauttimaan laivasta.

Ei valittamista näköalassa

Jaoimme hissikopin toisen pariskunnan kanssa

Alhaalla satamassa saatiin sitten härdelli aikaiseksi, kun joku paikallinen jantteri päätti siirtää Royalin tender paikan, koska se hänen mielestään oli jotenkin hankalasti keskellä laituria. Niinpä meitä juoksutettiin ensin viisikymmentä metriä vasemmalle ja sitten takaisin ja sitten uudestaan sinne vasemmalle, ennen kuin tender saapui ja pääsimme laivaan sisälle.

Santorini on erittäin valokuvauksellinen saari, varsinkin Oia valkoisine sinikatollisine rakennuksineen. Mutta kolme tuntia on aivan tarpeeksi.