Matkalaukkukäsittelijät tai joku muu tärkeä mutta marginaalinen ryhmä yrittää pilata lomamme. Menivät lakkoon tänään ja huomiseksi iltakuuteen saakka. Norwegianiin kohdistuu vielä jotenkin erityinen tilanne, ja ovat joutuneet perumaan useita lentoja näiltä päiviltä. Elämme toivossa, että torstaiaamuun mennessä homma olisi roger.
Samalla kantautuu huhua, että ranskalaiset lennonjohtajat lakkoilisivat vappuviikonloppuna. Se sekoittaa toteutuessaan Keski-Euroopan lentoja paljon. Mehän ollaan Barcelonasta tulossa kotiapäin vapun jälkeen viikonloppuna.
Laukut on pakattu viimeistä silausta lukuunottamatta. Rahat, passit, Esta, liput jne check, done. Yritin hajasijoittaa tavaroita tasaisesti laukkuihin niin, että toisen kadotessa ei täysi katastrofi iskisi.
Taidan ottaa fatalistisen asenteen. Ratkotaan ongelmia sitten jos/kun niitä eteen tulee - murehtimisesta ei kovin paljon hyötyä ole. Silti yritä varasuunnitelmin varautua, niin paljon kuin mahdollista. Näillä mennään ja toivotaan parasta.
Bon voyage vaan meille. Kerron matkatapahtumia lisää vasta reissun jälkeen.
tiistai 14. huhtikuuta 2015
tiistai 7. huhtikuuta 2015
Ruotsin laiva vs risteilijä
Pääsiäisen aikaan oli oivallinen tilaisuus käydä vilkaisemassa sitä, minkälaiseksi useat suomalaiset kaikki risteilyt kuvittelevat. Meille suomalaisille on niin normaalia ja tavallista hypätä Ruotsinlaivaan tai Tallinnan lauttaan ja "risteillä" vuorokausi merellä. Sitten kun kertoo, että lähtee Atlantin ylitysristeilylle, jossa ensimmäiset 9 päivää ei ole muuta kuin merellä, niin ihmiset on ihan kauhuissaan; mitä siellä on tekemistä? Siis pelkkiä känniläisiä yli viikko? Oikeesti lähdette?
Rehellisesti sanottuna Turku-Maarianhamina-Turku "risteilyllä" on aika vähän yhteistä oikean risteilyn kanssa. Joo, ne ovat laivoja ja niillä mennään satamasta toiseen, mutta siinä ne yhtäläisyydet sitten taisivat melkein ollakin. Ensinnäkin, Ruotsin ja Tallinnan liikenteessä on vain autolauttoja eikä risteilyaluksia. Pääasia on rahdin kuljettamisessa eikä risteilymatkustajien viihdyttämisessä. Toiseksi suomalaiskansallinen humalahakuinen juominen ei ole se, mitä suurin osa (amerikkalaisista) matkustajista tulee laivalle tekemään. Kolmanneksi palvelu-suhdeluku henkilökunta vs matkustajat on vähän toisenlainen. Ja neljänneksi; palveluasenne on jotakin vallan muuta. Ja on ne ihan hieman eri kokoisiakin: Suurimmat Ruotsinlaivat ovat hieman alta 200 m pitkiä (esim. Amorella 169 m). Pienin ja vanhin Royal Caribbeanin laiva Majesty of the Seas on 269 m. Että silleen.
Astuimme siis Viking Amorellaan sunnuntaiaamuna. Check in ja laivaan pääsy oli jouheva - ei minkäänlaisia jonoja tai odottamista. En ihan täsmällisesti muista koska olen viimeksi ollut Ruotsinlaivalla, sen sijaan kävimme Tallinnassa noin vuosi sitten. Mutta joka tapauksessa muistelin, että johotimme ahtaassa käytävässä avosumpulassa pitkään. Nyt ei sellaista ollut kumpaankaan suuntaan.
Laivaa vaihdoimme Maarianhaminassa Viking Graceen, joka on Suomenlahden uusin autolautta. En oikein pitänyt sen pohjaratkaisusta, mutta muutaman tunnin matkalla sitä lähinnä istuu ravintolassa ja käy ehkä kaupassa, että sillä ole niin suurta väliä. Hyttiä meillä ei ollut, että sitä vertailua ei päässyt tekemään. Toiletit sen sijaan ovat aivan täsmälleen samanlaisia.
Mukava reissu, ja kohtahan sitä pääseekin oikealle risteilylle!
Rehellisesti sanottuna Turku-Maarianhamina-Turku "risteilyllä" on aika vähän yhteistä oikean risteilyn kanssa. Joo, ne ovat laivoja ja niillä mennään satamasta toiseen, mutta siinä ne yhtäläisyydet sitten taisivat melkein ollakin. Ensinnäkin, Ruotsin ja Tallinnan liikenteessä on vain autolauttoja eikä risteilyaluksia. Pääasia on rahdin kuljettamisessa eikä risteilymatkustajien viihdyttämisessä. Toiseksi suomalaiskansallinen humalahakuinen juominen ei ole se, mitä suurin osa (amerikkalaisista) matkustajista tulee laivalle tekemään. Kolmanneksi palvelu-suhdeluku henkilökunta vs matkustajat on vähän toisenlainen. Ja neljänneksi; palveluasenne on jotakin vallan muuta. Ja on ne ihan hieman eri kokoisiakin: Suurimmat Ruotsinlaivat ovat hieman alta 200 m pitkiä (esim. Amorella 169 m). Pienin ja vanhin Royal Caribbeanin laiva Majesty of the Seas on 269 m. Että silleen.
Astuimme siis Viking Amorellaan sunnuntaiaamuna. Check in ja laivaan pääsy oli jouheva - ei minkäänlaisia jonoja tai odottamista. En ihan täsmällisesti muista koska olen viimeksi ollut Ruotsinlaivalla, sen sijaan kävimme Tallinnassa noin vuosi sitten. Mutta joka tapauksessa muistelin, että johotimme ahtaassa käytävässä avosumpulassa pitkään. Nyt ei sellaista ollut kumpaankaan suuntaan.
Laivaa vaihdoimme Maarianhaminassa Viking Graceen, joka on Suomenlahden uusin autolautta. En oikein pitänyt sen pohjaratkaisusta, mutta muutaman tunnin matkalla sitä lähinnä istuu ravintolassa ja käy ehkä kaupassa, että sillä ole niin suurta väliä. Hyttiä meillä ei ollut, että sitä vertailua ei päässyt tekemään. Toiletit sen sijaan ovat aivan täsmälleen samanlaisia.
Langkongimalli on tuttu.
Voi miten pieni laiva!
Turun linna se siellä aamuauringossa häämöttää.
Something like the Schooner?
the Casino
Buffet Windjammerissa
Kuohuviini avattiin miekalla
Mukava reissu, ja kohtahan sitä pääseekin oikealle risteilylle!
torstai 2. huhtikuuta 2015
Valmistautumista
Pari viikkoa lähtöön. Mä haluaisin jo aloittaa pakkaamisen, mutta Rakas Aviomieheni toppuuttelee. Tässä suhteessa olemme niin ääripäitä; minä intoilen jo kuukausia ennen lähtöä, hän vetää viimeisenä iltana tunnin ragee-sessiot, joita ehdottomasti minun tarvitsee valvoa ja olla läsnä antamassa mielipiteitä. Ja ehkä myös hieman ohjaamassa ja rajoittamassa. Se on energiaa vaativa projekti, lyhyt onneksi.
Sen jälkeen levitän matkalaukut lattialle, jaan tavarat ristiin ja sovittelen paikoilleen. Olen vastuussa kaikesta "yleisestä ja yhteisestä", niinkuin aurinkovoiteista, pesuaineista jne.
Nyt suunnittelemme shoppailevamme jonkin verran Jenkkilässä, joten tavaraa lähtee (toivottavasti) mukaan rajoitetummin. Onneksi paluu rapakon yli tapahtuu laivalla ja Barcelonasta lennämme Finnairilla, jonne minulla on Silver-tason kortti (vielä hetken). Se antaa ylimääräisen matkatavaran verran joustoa, kunhan pakkaamme mukaan laukun, josta voi tehdä sen ylimääräisen matkatavaran.
Mitä me tarvitsemme mukaan? Se onkin haasteellista, sillä menomatkan kahdeksan tunnin stop-over Kööpenhaminan keväisessä säässä vaatii erilaista vaatetusta kuin Floridan kesäisemmät lämpötilat. Atlantin ylityksen sää taas on meille täysin arvoitus. Malagassa ja Barcelonassa pitäsi olla taas kesäistä.
Niinpä vastaus on: Kerroksia! Matkustamme farkuilla, lenkkareilla (yök mikä yhdistelmä mielestäni) ja tuulenpitävällä takilla. Minulla on Sebagon verkkovuorinen kansitakki, joka auttaa myös Atlantilla, vaikka salaisesti toivonkin että takki olisi täysin turha. Kengiksi valikoimme vanhimmat lenkkarit, jotka voi jättää lopulta roskikseen, koska sellaiset on tarkoitus ostaa uudet. Ohut villatakki, pashmina ja t-paita/pikeepaita lienee loppuratkaisu ongelmiin. Muutamat shortsit/kaprit ja sitten iltavarustus; mies ottaa puvun (hänelle puku, paita & solmio ei ole koskaan ollut mikään ongelma) ja minä ajattelin ottaa mekon tai kaksi. Haaveilen ostavani yhden mekon, mutta kun ei voi olla varma, käveleekö sellainen vastaan vai ei.
Uikkarit, alkkarit, pikkarit, rintsikat ja sukat. Sandaalit ja juhlakengät - siinä se sitten oikeastaan taisi ollakin.
Kyse on sitten vain väreistä ja kuoseista - pyrin valitsemaan yleensäkin vaatteita jotka on helppo yhdistää. Harvemmin minulta mitään kukertavankirjavaa löytyykään - ehkä olisi joskus syytäkin vähän irroitella. Sininen, harmaa, ruskea ja musta, yhdistettynä pinkkiin, valkoiseen ja fuksiaan. Tylsää ja tyylikästä, mutta se olen minä.
Laivalla päiväsaikaan voi rauhassa liikkua kuin missä tahansa lomakohteessa. Shortsit/caprit ja t-paita tai kesämekko, tai jopa "swimwear and cover-up". Sisätiloissa voi olla jopa viileää, kun ilmastointi on säädetty jenkkityyliin pakkaselle, siksi ohut villatakki tai pashimina puoltaa tilaansa. Iltaisin taas täytyy miettiä, missä syö ja mikä on illan pukeutumiskoodi, vaikka siitäkin nykyään joustetaan paljon. Formal-ilta ja ruokailu pääruokasalissa vaatii periaatteessa pikkutakki&solmion, mutta olen nähnyt lippalakki&kulahtanut t-paita viritelmiä myös. Kukin tavallaan. Silti itse tuntisin oloni epämukavaksi jos naapuripöydässä on iltapuku ja smokki ja itsellä olisi shortsit. Joka tapauksessa siis hyttiin jaetusta Cruise Plannerista voi aina tarkistaa pukeutumiskoodin siihen ravintolaan, jossa on ajatellut ruokailla. Farkuilla voi aina kävellä pitsalle tai buffetiin, pääruokasalissa ja maksullisissa erikoisravintoloissa kannattaa hieman miettiä pukeutumistyyliään.
Minusta illalliselle pukeutumisessa on oma riemunsa. Aika harvoin nykyään saa tälläytyä. Ongelmaksi muodostuukin lähinnä lentoyhtiöiden matkatavararajoitukset. Helpointa on niillä, jotka voivat ajaa satamiin. Lisäksi täytyy muistaa, että henkilökohtaiset ja kulttuurilliset erot pukeutumiskoodin tulkinnassa vaihtelevat. Se mikä meille suomalaisille on juhlapukeutumista, voi olla yli- tai alipukeutumista jossain toisessa kulttuurissa. Pääsääntönä pitäisin sitä, että kunhan vaihtaa illalliselle vaatteet - ts. ei esiinny illallisella rantamekossa - niin se riittää kyllä. Ihan hirveästi en jaksaisi stressata.
Iltaisin on aina mahdollisuus valokuvauttaa itsensä laivan kuvaajilla, joita liikkuu ympäri alusta. Niistä saa mukavia muistoja albumiinsa, olkoonkin että turhan kalliita. Me olemme yleensä ostaneet 1-2 kuvaa, koska tähän asti olemme saaneet toisen kuvan -50% kun olemme kanta-asiakkaita. Nykyisiä kanta-asiakastarjouksia en tiedä vielä.
Näissä tunnelmissa kohti pääsiäistä. Matka-asioiden pitäisi olla kunnossa, vielä kun Airpron matkatavarapalvelun lakko näyttää jäävän lähtöpäivämme ulkopuolelle, niin asiat ovat hyvin.
Sen jälkeen levitän matkalaukut lattialle, jaan tavarat ristiin ja sovittelen paikoilleen. Olen vastuussa kaikesta "yleisestä ja yhteisestä", niinkuin aurinkovoiteista, pesuaineista jne.
Nyt suunnittelemme shoppailevamme jonkin verran Jenkkilässä, joten tavaraa lähtee (toivottavasti) mukaan rajoitetummin. Onneksi paluu rapakon yli tapahtuu laivalla ja Barcelonasta lennämme Finnairilla, jonne minulla on Silver-tason kortti (vielä hetken). Se antaa ylimääräisen matkatavaran verran joustoa, kunhan pakkaamme mukaan laukun, josta voi tehdä sen ylimääräisen matkatavaran.
Mitä me tarvitsemme mukaan? Se onkin haasteellista, sillä menomatkan kahdeksan tunnin stop-over Kööpenhaminan keväisessä säässä vaatii erilaista vaatetusta kuin Floridan kesäisemmät lämpötilat. Atlantin ylityksen sää taas on meille täysin arvoitus. Malagassa ja Barcelonassa pitäsi olla taas kesäistä.
Niinpä vastaus on: Kerroksia! Matkustamme farkuilla, lenkkareilla (yök mikä yhdistelmä mielestäni) ja tuulenpitävällä takilla. Minulla on Sebagon verkkovuorinen kansitakki, joka auttaa myös Atlantilla, vaikka salaisesti toivonkin että takki olisi täysin turha. Kengiksi valikoimme vanhimmat lenkkarit, jotka voi jättää lopulta roskikseen, koska sellaiset on tarkoitus ostaa uudet. Ohut villatakki, pashmina ja t-paita/pikeepaita lienee loppuratkaisu ongelmiin. Muutamat shortsit/kaprit ja sitten iltavarustus; mies ottaa puvun (hänelle puku, paita & solmio ei ole koskaan ollut mikään ongelma) ja minä ajattelin ottaa mekon tai kaksi. Haaveilen ostavani yhden mekon, mutta kun ei voi olla varma, käveleekö sellainen vastaan vai ei.
Uikkarit, alkkarit, pikkarit, rintsikat ja sukat. Sandaalit ja juhlakengät - siinä se sitten oikeastaan taisi ollakin.
Kyse on sitten vain väreistä ja kuoseista - pyrin valitsemaan yleensäkin vaatteita jotka on helppo yhdistää. Harvemmin minulta mitään kukertavankirjavaa löytyykään - ehkä olisi joskus syytäkin vähän irroitella. Sininen, harmaa, ruskea ja musta, yhdistettynä pinkkiin, valkoiseen ja fuksiaan. Tylsää ja tyylikästä, mutta se olen minä.
Laivalla päiväsaikaan voi rauhassa liikkua kuin missä tahansa lomakohteessa. Shortsit/caprit ja t-paita tai kesämekko, tai jopa "swimwear and cover-up". Sisätiloissa voi olla jopa viileää, kun ilmastointi on säädetty jenkkityyliin pakkaselle, siksi ohut villatakki tai pashimina puoltaa tilaansa. Iltaisin taas täytyy miettiä, missä syö ja mikä on illan pukeutumiskoodi, vaikka siitäkin nykyään joustetaan paljon. Formal-ilta ja ruokailu pääruokasalissa vaatii periaatteessa pikkutakki&solmion, mutta olen nähnyt lippalakki&kulahtanut t-paita viritelmiä myös. Kukin tavallaan. Silti itse tuntisin oloni epämukavaksi jos naapuripöydässä on iltapuku ja smokki ja itsellä olisi shortsit. Joka tapauksessa siis hyttiin jaetusta Cruise Plannerista voi aina tarkistaa pukeutumiskoodin siihen ravintolaan, jossa on ajatellut ruokailla. Farkuilla voi aina kävellä pitsalle tai buffetiin, pääruokasalissa ja maksullisissa erikoisravintoloissa kannattaa hieman miettiä pukeutumistyyliään.
Tässä Captain's Table Formal illan (31.10.2014) tyylejä Adventure of the Seas.
Lisää blingiä elämään käsilaukulla ja koruilla.
Iltaisin on aina mahdollisuus valokuvauttaa itsensä laivan kuvaajilla, joita liikkuu ympäri alusta. Niistä saa mukavia muistoja albumiinsa, olkoonkin että turhan kalliita. Me olemme yleensä ostaneet 1-2 kuvaa, koska tähän asti olemme saaneet toisen kuvan -50% kun olemme kanta-asiakkaita. Nykyisiä kanta-asiakastarjouksia en tiedä vielä.
Näissä tunnelmissa kohti pääsiäistä. Matka-asioiden pitäisi olla kunnossa, vielä kun Airpron matkatavarapalvelun lakko näyttää jäävän lähtöpäivämme ulkopuolelle, niin asiat ovat hyvin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)