keskiviikko 31. elokuuta 2016

Go to Kusadasi or not?

Turkkilaiset härdellöi keskenänsä muutamaa viikkoa ennen matkaamme. Armeija yritti vallankaappausta, josta syystä olot Istanbulissa ja Ankarassa olivat ankarat hetken aikaa. Ilmeisesti etelärannikon lomakohteet olivat koko ajan rauhalliset, mutta kun on kyse amerikkalaisesta matkanjärjestäjästä, niin lopputulos oli kahden viikon pysähdysten keskeytys. Meidän risteilymme kohdalla ei kuulunut enää mitään risteilystä, joten sormet ristissä pidimme sen puolta että Kusadasi kutsuu. Niinpä me heräsimme aurinkoiseen aamuun Turkissa ja iloisina poistuimme laivasta kiertelemään katuja. 

Ainoa laiva satamassa tänään oli Jewel
 Kaupunki oli rauhallinen. Jopa liian rauhallinen. Suuri osa matkustajista jäi laivaan. Osa lähti toki Efesokseen (uhmaten kohtaloaan), joten hekään eivät olleet kaupunkia kansoittamassa tuossa vaiheessa aamua. Keskiviikko on markkinapäivä, joten yritimme etsiä markkina-aluetta. Kuulimme sitten joltain kanssakulkijalta, että markkinat on siirretty kauemmaksi keskustasta, lähelle linja-autoasemaa. Sinne emme halunneet kävellä, joten otimme kumijalan alle.
Missä kaikki on?
 Markkinoilta ei oikein löytynyt mitään kivaa, joten palasimme kaupunkiin ja kiertelimme vähän katuja, pysähdyimme juomaan, syömään kebabit ja hyödyntämään wifiin ja teimme jotain tuliaisostoksia lapsille.

Tänään ei sateenvarjoa tarvita joten sen voi ripustaa koristeeksi.


Ei ristin sielua missään

Herkkuhetki
 Vietimme rauhallisen ja leppoisan päivän rauhallisessa ja leppoisassa Kusadasissa ennen kuin päädyimme takaisin laivalle nauttimaan olostamme.


Santorini, here we go again

Ensin kannattaa tarkistaa hissistä, mikä päivä on. Eli Tiistai siis. Hyvä tieto.
Hissi kertoo viikonpäivän

Santorini on nk tender-satama, jossa maihinmeno tapahtuu yhteysaluksilla. Meillä oli siitä härdellistä jo jonkin verran kokemusta. Olin myös lukenut, että joskus Concierge pystyy järjestämään vip-lippuja tendereihin, joten päätin kysyä häneltä. Hän sanoi, ettei hän saa lippuja, mutta koska kukaan muu ei ole kysynyt, niin hän kyllä järkkää meidät ekaan tenderiin, muun jonon ohi. Sovittiin, että odottaisimme häntä n vartti ennen maihinnousun alkua centrumissa. Olimmekin siellä hyvissä ajoin, istuimme sohvalle odottamaan ja P kävi hakemassa vesipullot baaritiskiltä vielä mukaan. Concierge saapui, kävelimme alas kohti tenderiä ja samalla havaitsin että hyttikorttini oli mystisesti kadonnut tuolla matkalla. Kauhee hätä, tender lähtee ja laivasta ei pääse pois ilman korttia. Mutta koska vieressämme seisoi järjestelyn ammattilainen, ei hätää. Concierge käski meidän odottaa juuri siinä, hän kävisi ylhäällä tekemässä minulle uuden kortin. Ei mennyt minuuttiakaan kun hän palasi - korttini oli pudonnut vastaanoton läheisyyteen, jonne joku ystävällinen sielu sen juuri oli palauttanut, ja pääsimme siis 2 tenderillä maihin, ennen suurempaa jonon muodostumista.

Maissa etsiydyimme heti hissijonoon, joka eteni myös nopeasti ja niin olimmekin jo kalliolla ylhäällä Firan kapungissa. Kiertelimme katuja, pysähdyimme kaljalle ja ottamaan vähän maisemakuvia. Mietimme, että mitäs tässä sitten tehtäisiin. Todettiin, että koska meillä ei ollut mitään erityistä intressiä lähteä Oiaan (ne kauniit kuvat tuli otettua edelliskerralla tyttären kanssa), niin eiköhän palata alas ja mennä takaisin nauttimaan laivasta.


Ei valittamista näköalassa


Jaoimme hissikopin toisen pariskunnan kanssa



Alhaalla satamassa saatiin sitten härdelli aikaiseksi, kun joku paikallinen jantteri päätti siirtää Royalin tender paikan, koska se hänen mielestään oli jotenkin hankalasti keskellä laituria. Niinpä meitä juoksutettiin ensin viisikymmentä metriä vasemmalle ja sitten takaisin ja sitten uudestaan sinne vasemmalle, ennen kuin tender saapui ja pääsimme laivaan sisälle.




Santorini on erittäin valokuvauksellinen saari, varsinkin Oia valkoisine sinikatollisine rakennuksineen. Mutta kolme tuntia on aivan tarpeeksi.

torstai 25. elokuuta 2016

Jewel is a Jewel

Joskus käy munkki ja hyvä tuuri ja pääsee reissuun vaikkei ollut pitkää aikaa suunnitella. Herra K voitti matkalahjakortin, ja rouva K varasi risteilyn. Deal!

Heinäkuussa 2016 lensimme Finnairin sinisin siivin Roomaan, jossa majoituimme hotel Madisoniin Terminin asemalle yhdeksi yöksi. Pääsimme hotelliin noin yhdeksän aikaan illalla, eli ehdimme mainiosti käydä illallisella lähikuppilassa ja tyhjentää viinipullon toisessa ennen kuin menimme nukkumaan. Aamulla ehdimme vielä tehdä kävelykierroksen lähiympäristössä ennen kuin tilaamamme kuljetus nouti meidät Civitavechhian satamaan, jossa Jewel meitä odotti.

pieni mutta tarpeeksi tilaa kahdelle
kylppäri oli marmorila kyllästetty

sijainti suoraan Terminin asemaa vastapäätä
katu-uskottava juoma
pahvilaatikossa asui ihmisiä!

Pitääkseni hinnan alhaisena olin valinnut uhkarohkeasti Guarantee-hytin, jolloin meille osoitettiin E3-luokan parvekehytti kannella 7. Eli 7622 - joka Royalin omilla sivuilla mainittiin olevan "obstructed". En oikein päässyt etukäteen selville, mitä tuo obstruction - este - tarkoitti, mutta selitys löytyi toki heti kun pääsimme hyttiin sisälle. Tosin pidin enemmän esteenä koko seitsemännen kannen hyttien edessä olevaa pelastuslauttakattoa kuin sitä luukkua, joka osuu juuri meidän hyttimme eteen. Varsinkin kun en nähnyt ko luukkua kertaakaan auti. Muutoin hyttimme oli standardi kahden hengen parvekehytti. Ja maksamallamme hinnalla: sitä saa mitä tilaa.






Jewelin Centrum oli tapahtumien keskipiste



deluxe balcony E3 - 7622

obstructed view

Katse vasempaan, päin!

the Obstruction


Risteilyn reitti oli meille tuttu: Santorini - Kusadasi - Ateena - Hania ja pari meripäivää ennen ja jälkeen. Eniten jännitti se, pääsisimmekö Kusadasiin, koska turkkilaiset mellakoivat juuri muutamaa viikkoa aikaisemmin, mikä oli aiheuttanut kahden edellisen risteilyn pysähdysten peruuttamisen.

Grand Cayman, Falmouth ja Labadee

Risteilymme Navigator of the Seas -laivalla suuntautui teknisesti ottaen läntiselle Karibialle. Risteilyn kohteet eivät varsinaisesti olleet kiinnostavia, mutta tässä oli pakko joustaa, koska alkuperäinen risteilymme peruuntui, eikä aikataulupaineista johtuen montaa vaihtoehtoa jäänyt hyödynnettäväksi. Laivayhtiö tarjosi "hintatakuun" vain edeltävälle ja tälle risteilylle, eikä tyttären aikataulu sallinut sitä edeltävää viikkoa, koska lähtö olisi ollut jo perjantaina. Niinpä päätimme, että matka kuin matka, meillä on aina hauskaa, oli kohde mikä tahansa.

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli siis ainoa uusi kohde; Grand Cayman. Se on tender-satama, eli kulku tapahtuu yhteysaluksilla, joihin jonottaminen on oma taiteenlajinsa. Tällä kertaa näppärä matkanjärjestäjä ilmoittautui turisti-ilotteluun nimeltä ostosretki, vain sen takia, että sai priority-tender mahdollisuuden. Isäntäkin suhtautui loppujen lopuksi suostuvasisesti, kun kuuli että ainoastaan ensimmäiseen kauppaan on pakko mennä sisälle. Loppujen lopuksi kävi kyllä niin, että kiersimme suurimman osan ostosreissukartalle merkityistä liikkeistä, koska a) ei ollut oikeastaan muutakaan tekemistä ja b) jokainen kauppa tarjosi jonkun edun. Niinpä keräsimme korvikset, käsirenkaan, kolme kaulaketjua, pari amulettiä ja jotain muutakin vielä. Ihan vaan matkamuistoiksi!

Grand Caymanin rantakatu
Grand Cayman 

Toinen pysähdys oli Falmouth Jamaika, jossa olimme olleet Oasiksella kerran aikaisemmin. Jo silloin palasimme aika ripeästi takaisin aidoin rajatulle satama-alueelle yritettyämme tutustua ensin lähiympäristöön. Mutta se olisi vaatinut enemmän kansalaisrohkeutta ja iholle tarttuvien Jamaica mon -miesten hätistelyä kuin mitä meillä oli. Niinpä istuimme Margaritavillessä hetken (free wifi!), ostimme paketin yli-hinnoiteltua jamaikalaista kahvia ja palasimme laivaan. Sitä ennen kävelimme kuitenkin (vahingossa!) ohi nukkuvan vartiomiehen ja kävimme kuvaamassa laivan ahteria. Herättyään nokosiltaan vartija oli varsin kiukkuinen meille, mutta eihän se nyt meidän vikamme ollut. How should we know!

Margaritavillen altaalla olisi ollut kiva lököillä
Kielletty kuvakulma
Turvallinen olo satama-alueella
Kolmas pysähdys oli laivayhtiön toisella yksityissaarella Labadeessä Haitilla, jossa olimme myös olleet Oasiksen kanssa. Se oli rentouttava rantapäivä.






Labadeessä ei tarvita yhteysaluksia


 Viikkoon mahtui myös kaksi meripäivää. Merellä voi  mm...


golffata

uida ja pulikoida sekä nauttia auringosta

katsella luistelunäytöstä

Viimeisen yön ja matkapäivän jännityksestä vastasi kanssamatkustaja, joka päätti hypätä laidan yli noin klo 11 viimeisenä iltana. Hänen putoamisensa aiheutti Oscar Oscar Oscar  (=man overboard) hälytyksen, laivan pysäytyksen, ympärikäännön, pelastusveneiden laskemisen ja kolmen tunnin odottelun kunnes sekä meripelastushelikopteri että rannikkovartioston partio ehtivät paikalle. Luonnollisesti kolmen tunnin pysähdys aiheutti myös myöhästymisen saapumisaikataulussa, joka taas kumuloi järjettömän härdellin, jonotuksen, kiukkua ja sadattelua, etuilua ja lisää sadattelua. Meillä piti olla liki kahdeksan tuntia aikaa tehdä neljän tunnin ajomatka, mutta kun pääsimme ulos laivasta ja autolle vasta noin puolen päivän aikaan, ja siihen lisättiin pakkopysähdys pankissa ja matkalla pikaruokalassa, kävi lopulta niin että olimme kentällä n 25 minuuttia ennen kuin check in sulkeutui. Emme ehtineet pysähtyä tankkaamaan autoa, mutta se lisälasku ei lopulta ollut mitenkään järkyttävä - alle 40USD. Miestä ei koskaan löydetty. 

Lento Frankfurtiin sujui meiltä hyvin, samoin kuin vaihto eteenpäin. Tytär oli saanut (muiden suomalaisten matkustajien kanssa) kyydin suoraan koneelta toiselle bussilla, mutta me kiersimme normaalia reittiä maahantulomuodollisuuksien läpi. Onneksi ongelmitta. 

Loppu hyvin, kaikki hyvin! Seuraavaa reissua odotellessa. 

Navigating with the Navigator

Jätimme siis tyttären Tampan lentokentälle ja ajoimme kohti Fort Lauderdalea. Puolivälissä matkaa teimme pikapysähdyksen Miromar outlets -ostoskeskukseen ja hankimme vielä isännälle uudet uimashortsit sekä jotain muuta pientä, plus nautimme uudesta pikaruokapaikasta. Matkaa Tampasta Fort Lauderdalen Plantation-kaupunginosaan kertyy n 4 tuntia, joten pysähdys puolivälissä oli tarpeen.
Miromar oli hiljainen perjnatai-iltana seitsemän pintaan
Majoituimme tällä kertaa Hyatt Placeen joka osoittautui ihan mukavaksi vaihtoehdoksi. Aamulla ehdimme vielä piipahtaa Targetissa sekä havaita, että tarvitsemamme pankin konttori (piti lunastaa yksi amerikkalainen palkintoshekki) oli siinä vieressä, mutta ei luonnollisestikaan auki sunnuntaina. Sen sijaan se olisi auki lauantaina, jolloin voisimme kiepata pankin kautta matkalla laivalta takaisin lentokentälle Tampaan.

Rakastan amerikkalaisia king size -vuoteita!
Näyttää siltä että aina huoneessa on minikeittiö
TVn katseluun kutsuva sohvaryhmä
Palautimme auton FLLn kentälle, otimme kumijalan allemme ja sitten olimmekin jo satamassa, jossa Navigator of the Seas odotti meitä. Se oli kauimmaisessa laiturissa, josta olin jo etukäteen lukenut, että satamapalvelut eivät tahdo riittää sen kokoiselle laivalle, joten ruuhkaa on tiedossa. Perillä odotti lähinnä avohärdellisumpula, mutta nopeasti bongasin virkailijan, jolla oli Suites-lappu kutsuvasti kädessään ja hän ohjasi meidät jonojen ohi, joten JS-tason hytistä oli jälleen kerran hyötyä. Seuraavalla risteilyllä (josta tässä vaiheessa ei ollut aavistustakaan) olisimme jo Diamond-asiakkaita automaattisesti kertyneiden asiakaspisteiden vuoksi, jolloin pääsisimme jonojen ohitse tavallisessakin hyttiluokassa.

Suit sait sukkelaan ensimmäistä kertaa entuudestaantutulle laivalle (Navigatorilla risteilimme Roomasta 2013), vaikka laiva oli kyllä tässä välissä käynyt varsin suuren telakoinnin, jolloin oli esimerkiksi rakennettu kokonainen hyttikansi komentosillan yläpuolelle sekä lisätty mm. flowrider.
Royal Promenade

Meillä oli normaali Junior Suite, koska tämä risteilyhän oli osittain rahoitettu peruuntuneesta risteilystämme tehdyllä ylimääräisellä hyvityksellä. Olimme päätyneet tämän talven risteilyissä junior suiteihin myös laskettuamme saavamme suites-korotuksella juuri tarpeeksi pisteitä siirtyäksemme haluttuun Diamond-tasoon. Hytissä ei ollut mitään ihmeellistä, normaali hyvä hytti.

Junior Suitessa riittää tilaa kahdelle
Katso ensin oikeaan
ja sitten vasempaan 
Koska olimme matkassa kahdestaan, ja olimme saaneet 500 USD asiakasrahaa hyvityksenä peruuntuneesta hytistä, ostimme heti premium drink package molemmilla, josta otimme taas kaiken huvin irti kokeilemalla yhtä ja toista erikoista juotavaa.

Alcohol - because no great cruise starts with someone eating a salad
Ja sitten se salad - ja löydetty iphone
Kävimme lounaalla Windjammerissa. Istuimme siivoamattomaan ikkunapöytään koska tilaa ei pahemmin ollut. Siirsin pöydällä ollutta kankaista ruokaliinaa ja löysin sen alta iphone 4 -puhelimen. Yritin tarjota puhelinta löytötavarana yhdelle tarjoilijalle ja toiselle henkilökunnan jäsenelle, mutta kumpikaan ei suostunut koskemaan siihen. Koska puhelimesta ei myöskään löytynyt Emergency-tietoja, päätimme viedä sen Guest Relations-tiskille Lost & Found tavaraksi, kunhan olisimme syöneet. Ja niin sitten teimmekin.

 Laiva pysähtyi reissussa ensin  Grand Cayman -saarella, joka oli ainut uusi satama meille, Falmouthissa Jamaikalla ja  Labadee-yksityissatamassa Haitilla,








keskiviikko 24. elokuuta 2016

Orlando Eye, Madame Tussauds ja Seaworld

Risteily päättyi perjantaiaamuna, jolloin poistuuimme vuokra-autolla takaisin Orlandoon. Tyttären lento kotiin oli vasta lauantaina illalla Tampasta Frankfurtin kautta Helsinkiin. Koska otimme kaiken ilon lomasta irti, kävimme perjantai-iltapäivänä vierailulla suklaatehtaassa, joka oli kyllä aika pieni, (käytännössä yksi iso huone), mutta kokemuksena ihan amerikkalaisen hauska. Sunnuntai-aamuna tsekkauduimme ulos hotellistamme (Sonesta Suites International Drive), joka sijaitsee suoraan vastapäätä Orlando Eye -maailmanpyörä-huvituskompleksia. Kombo-lippuun kuului pääsy Madame Tussaud's vahakabinettiin, maailmanpyörä-pyörähdys ja Seaworld-akvaarioon. Ihan kiva tapa viettää muutama tunti, jonka jälkeen ehdimme vielä käydä lounaalla Five Guys'sissä ennen kuin ajoimme Tampaan ja laitoimme lapsen lentokoneeseen.


Tee oma suklaalevysi 6USD
Näin tehdään suklaata
Kaikki koneet ovat tässä

Tyttären Twin huone, vanhemmille oli King

Olohuoneessa oli lisäksi keittiö ja ruokapöytä

Orlando Eye vaihtaa väriä pimeässä. Upea näky






Selfie Iphonella

Onkssul kaloja päässä?
Seuraavaksi aikuisten kesken Karibialla