Kotimaanmatkailua vaihteeksi - Lahti

Jos eteen tulee mahdollisuus viettää yö uudessa (siis itselle uudessa) hotellissa, otan sen heti vastaan!

Siippa lähti työreissulle Lahteen, jossa hänen piti olla aamuvarhaisella. Hän päätti, ettei jaksa herätä ennen kiekumista, vaan menee edellisenä iltana ja yöpyy Lahdessa. Minulle sattui samalle päivälle koulutus Helsinkiin, joten päätin liittyä seuraan. Lahdesta Helsinkiin on kuitenkin nopeampi ja kätevämpi matkata kuin Turusta, aamuvarhaisella, ja varsinkin kun oma auto sattui olemaan huollossa.

Pääsin siis pitkästä aikaa käymään Lahdessa - olisko jotain 12 vuotta edellisestä kerrasta. Noin suurinpiirtein. En kovasti muista edes sitä edeltävää kertaa, paitsi että mielestäni majoituin hotellissa torin laidalla ja että hotellissa esiintyi Markku Aro. Esiintymistä en muista nähneeni, mutta sen sijaan osuin artistin kanssa samaan hissiin. Että silleen.

Siippa oli valinnut hotellikseen Sokos Hotel Seurahuoneen, joka hotellikonseptiuudistuksen jälkeen oli saanut lisämaininnan "Solo". En tiennyt etukäteen, mitä soloilu tarkoittaa, mutta näin sanoo https://www.sokoshotels.fi/fi/tietoa-meista/solo 
"Solo-hotellit ovat persoonallisia hotelleja, joilla on ainutlaatuisia tarinoita kerrottavanaan."
Selvä se sitten, kokeillaan.

Solo-konsepti osoittautui varsin viehättäväksi, ollakseen kuitenkin niin perussuomalainen hotelliketju kuin Sokoshotels, jolla on nelikymmenvuotinen historia. Kaikki nyt tietää, mitä sokoshotels tarkoittaa. Peruskauraa. Mutta se on kuulemma "Original". Tämä oli "Solo".

Huoneemme oli parivuoteellinen, kuten toivoimme. Lisäksi huoneessa oli parveke, jota ei ole kuin kuudennessa kerroksessa - ainakin kuvasta päätellen. Huone ei ollut mitenkään valtaisan iso, oikeastaan se oli kovin pieni, mutta yhden yön majoitukseksi vallan mainio.

Kylpyhuone oli sitten sitäkin pienempi, laskutilaa ei ollut juuri lainkaan ja suihkutila oli avoin, niin että onnistuin aamulla kastelemaan ympäristön tehokkaasti.

Yllätys-Lottolappumme!

 Huoneessa oli pieni yllätys; sängyn päällä oli Lotto-kuponki. Terveisin "Respan tytöt".

Parveke suuntasi kadulle, mutta olimme niin korkealla, etteivät kadun äänet mitenkään häirinneet.

Mikä sitten teki hotellista erilaisen ja erikoisen? Esimerkiksi aamiainen; valikoituja tuoreita tuotteita, kauniisti (kauniimmin kuin normibuffassa) esille laitettuna, kahvia tarjoiltiin pöytään ja valikoimaan kuului myös erikoiskahvikone! Suuri plussa aamuespressoaddiktilta!

Pysäköiminen oli vähän hankalaa, sillä parkkihallia isännöi toinen yritys. Sisäänajo tapahtuu tasan korttelin toiselta puolelta, jonne pitää hotellin edestä ajaa kolmen korttelin  kierros johtuen Lahden liikennejärjestelyistä. Lisäksi paikka oli sellainen, että en onneksi ollut se, joka joutui sieltä pois peruuttamaan. Minä poistuin aamulla junalla, isäntä jäi sumplimaan mahdolliset pysäköintiongelmat, kun kerran sinne itse ajoikin. (En toki usko että hänellä varsinaisesti ongelmia asian suhteen oli. Minulla olisi ollut.)

Kävimme ruokailemassa illalla  Mamma Maria -pitseriassa, joka on juuri sitä miltä kuulostaa: italialainen perheravintola. http://mammamaria.fi/ Voin suositella. Paikka näytti täydeltä huolimatta arki-illasta. Ruokailun jälkeen istuimme hetken hotellin aulabaarissa ja koimme olevamme "ihan ulkomailla", sillä jostain syystä kaikki muut tuntuivat olevan muita kuin suomenkielisiä. Ympärillämme vilisi erilaisia englannin aksentteja, jollaisella  meitäkin ensin puhuteltiin.

Kaiken kaikkiaan mukava yhden yön lomanen. Aamulla kävelin auringonpaisteista katua asemalle ja hyppäsin junaan - siinä missä noin 200 muutakin työmatkalaista.

Inmeellinen Intia

Ehdin olla kotona tasan 24 tuntia, kun jo olin seuraavaan kohteeseen matkalla. Ihan näin ripeää vaihtoa lomalta työhön en olisi halunnut tehdä, mutta joskus näin käy, ja sillä selvä. Olihan siinä kuitenkin aikaa purkaa laukut, pestä tarvittavat vaatteet, etsiä työssä tarvittavat tamineet ja pakata uudestaan. Työmatkalla tarvitsee kuitenkin vähemmän ja erilaista tavaraa, enkä sitä paitsi olisi reissussa kuin viikon.

Työmatkoja ei myöskään pysty (tai ole tarve) suunnitella samalla tavalla kuin lomamatkoja. Lennot valikoituvat useimmiten enemmän aikataulun kuin pelkän hinnan perusteella, hotellit sen mukaan missä on sopimuksia ja eikä kohteessa yleensä ole kovin paljon ylimääräistä aikaa. Tällä kertaa onnistuin saamaan aikatauluun mahtumaan yhden vapaapäivän, kun paluulento lähtisi vasta puolen yön jälkeen.

Lensin Turku-Tukholma-Frankfurt-Chennai. Lähdin aamulla kotoa viiden jälkeen ja perillä olin paikallista aikaa puolen yön jälkeen (2½tuntia aikaeroa). Lento sujui mukavasti, pitkällä lennolla minulla oli jopa runsaasti tilaa, koska vieressäni ei istunut ketään. Henkilökohtaisesti pidän Lufthansasta. Se on vielä toistaiseksi vanha, kunnon lentoyhtiö, jossa economyn palvelutkin ovat hyvät.

Lentokentällä oli puolilta öin vielä täysi tohina päällä. En tiedä nukkuuko tämä kaupunki koskaan!

Majoituin Hilton Chennaihin, ja Hiltonin virkailija oli minua vastassa kentällä ohjaten minut omaan autooni. Kuljettaja otti matkatavarani, antoi pullon vettä ja kymmenessä minuutissa olimme hotellissa. Pääsin nopeasti huoneeseeni, mutta matkatavaroita jouduinkin sitten odottelemaan jonkin aikaa, koska ne oli lähetetty jonnekin väärään huoneeseen!

Hauska yhteensattuma: lentokoneessa istuin 4 hengen penkkirivillä, jossa viereinen paikka oli tyhjä, mutta sen toisella puolella oli saksalainen pariskunta. He osuivat Hiltonissa tiskille kanssani yhtäaikaa, vaikka tulimme kummatkin omalla autokuljetuksella.

Viikko hurahti töitä tehden. Kävimme kertaalleen syömässä ulkona työtovereiden kanssa, muutoin pysyttelimme hotellilla. Kaupungille ei voi oikein lähteä yksinään iltapimeällä, eikä hotellin ympäristössä ole juuri mitään. Kaupunkiin rakennetaan metroa, jonka pysäkki tulee olemaan suoraan Hiltonin kohdalla. Se antaa ihan erilaiset mahdollisuudet liikkua ilman kuljettajaa jatkossa. Ehkä jo kolmen vuoden päästä!

 Ala-aulan kahvilan taidonnäytteitä. En tiedä miltä maistuu!

Liikenne on suomalaisittain kaaosmaista. Varsinkin auton torvien tööttäily on huvittavaa. Siihen jopa kehotetaan!

Pääsin ostoksille lauantaiaamuna, kun lentoni lähti vasta myöhään illalla. Intiasta tuon aina huiveja, koska niissä on runsas, värikäs valikoima. Olen ollut varsin tyytyväinen tähänastisiin ostoksiini. Tämä oli neljäs työmatkani Intiaan.

Ehdin myös lökötellä ilta-auringon lämmössä hotellin kattoterassin uima-altaalla ja nauttia hyvinansaitun oluen.

Kingfisher maistuu Intiassa. Suomessa se ei ole ollenkaan juotavaa! Kummallista.

Illan pimetessä kävin vielä Cabanassa syömässä (länsimaista) ruokaa, ennen kuin lähdin kentälle ja kohti kotia.

Hilton Chennain viehättävä cabana-alue.

Pari päivää Barcelonassa

Valitsin hotel Lloretin Tripadvisorin vinkkien perusteella ja puhtaasti sijainnin takia. Yhden tähden hotelli ei muutoin olisi meitä houkutellut. Mutta huoli oli turha; sijanti oli ehdottomasti parasta eikä hotelli loppujen lopuksi muutenkaan ollut huono valinta. Suoraan la Ramblalla, aivan Catalonia-aukiolla, hyvin siistiä ja puhdasta, erittäin ystävällinen palvelu. Sisustus oli moderni, huoneessa oli tv, iso kylpyhuone, parivuode ja vaatekaappi, jossa oli myös tallelokero. Sänky oli aika kapea, mutta kyllä me siihen mahduimme yhden yön verran nukkumaan. Korvatulpat olivat kuitenkin tarpeen, sillä ikkuna antoi suoraan kadulle, jossa elämää oli vuorokauden ympäri.

Hotellin ulko-ovi ei ole ihan näkyvä.

Kadun puoleisissa huoneissa on pienet parvekkeet.

Huone 201, hotel Lloret Barcelona

la Rambla vasemmalle kohti Catalonia aukiota

ja oikealle kohti merta

Emme tietenkään saaneet huonetta heti aamuyhdeksältä, mutta sitä emme odottaneetkaan. Laitoimme tavarat säilytyshuoneeseen ja lähdimme kävelemään kartan kanssa kohti Sagrada Familiaa, jonne meillä oli liput etukäteen (onneksi) varattuna. Pienen harhailun jälkeen löysimme oikean suunnan ja saavuimme kirkolle niin hyvissä ajoin, että ehdimme käydä syömässä pikalounaan (Burger King) ennen kirkkokierrosta.

Kävelymatka oli kohtuullinen, alle 3 km, joten loppujen lopuksi kävelimme myös takaisin päin. Sillä kaduilla riitti katseltavaa joka suunnassa.

Catalonia aukio

Sagrada Familia

Kirkon sisällä riitti värejä

Olimme ostaneet liput kirkkoon sisälle etukäteen, mikä oli hyvä juttu, sillä jo kymmenen aikaan aamulla pääsylippujono kiersi korttelin ympäri. Meillä oli aika-aukko 11.30 - 11.45 ja sitten Nativity torniin 13.15. Kirkko oli yhtä henkeäsalpaavan upea ilmestys sekä ulko- että sisäpuolelta!

Nativity-torniin pääsee hissillä (6 henkilöä kerrallaan) ylöspäin, mutta alas pitää tulla portaita. Sandaaleissa se ei ollutkaan ihan simppeli juttu, varsinkin kun näkö katosi totaalisesti aina kun vilkaisi ikkuna-aukosta aurinkoiseen ulkoilmaan. Käytävä oli niin kapea, ettei leveäharteinen mies mahtunut kulkemaan kuin poikittain.

Näkymä Nativity-tornista

Ahdasta oli

Ja pimeää!

Sagrada Familia on mahtava kohde, pakko nähdä itse, Barcelonan ensimmäisen päivän ehdoton kohokohta! Suosittelen.

Palasimme hotellille, saimme huoneen ja lähdimme uudestaan liikkeelle. Dallasimme katuja, nautimme sangriaa ja illastimme lopulta Barre Gothic -alueella. Havaitsimme, että tapakset ovat hyviä, mutta paella ei ole meitä varten!

Jälkimmäisen päivän istuimme Hop on, Hop off -bussin kyydissä ja kävimme mm. Camp Nou'lla, Olympiakylässä, rannalla ja näimme uudestaan samoja nähtävyyksiä kuin ensimmäisenäkin päivänä, nyt vaan vähän eri perspektiivistä.

Olimme kirjautuneet ulos hotellihuoneesta heti aamulla ja jättäneet tavarat matkatavarahuoneeseen säilöön. Saavuimme hikisinä takaisin hotellille iltamassa, tilasimme taksin ja hurautimme kentälle. Olimme saaneet edullisen tarjouksen business-luokan lentolipuista, joten pääsimme kentälle loungeen virkistäytymään ja saimme puhtaat vaateet päälle.

Lento sujui mainiosti, espanjalaisesta palvelusta & tarjoilusta (Finnairilla!) nauttien. Sitten noudimme automme ja ajelimme tyhjää kuutamon valaisemaa moottoritietä kotiin. Kotona olimme sunnuntai-aamuna klo 5.20.