Pienellä tutkistelulla teimme toimintasuunnitelman.
1) Käsimatkatavarat pitää saada jonnekin säilöön päiväksi
2) Metroyhteys kentältä keskustaan on toimiva ja nopea.
3) Must see -juttu on Pieni Merennneito -patsas
4) Keskusta on kävellen hallittavissa
5) Carlsbergin tehtaan museo kuulostaa kivalta
6) Sinne pääsee bussilla
7) Päivälippu julkisiin kulkuneuvoihin on edullinen.
Kahdeksan jälkeen aamulla saavuimme siis Kastrupiin. Tiesimme, että kentällä on matkatavarasäilytyslokeroita, mutta jouduimme kysymään neuvoa paikan löytääksemme. Se sijaitsi näes yhdessä parkkihallissa sisällä. Infotiskin virkailija olisi toki voinut saman tien kertoa myös, että lokerot vaativat kolikoita, joita ei taas saa juuri mistään, koska kassoissa on "kolikkokoneet".
Ensin löysimme oikean parkkihallin ja lokerot. Sitten löysimme sevenilevenärkioskin, jonka ystävällinen kassapoika sanoi, ettemme suinkaan olleet aamun ensimmäiset turistit samalla asialla ja laski iloisesti vaihtorahoja limsoillemme juuri oikeilla kolikoilla. Laukku säilöön, check, done!
Sitten etsimme sopivan lippuluukun ja ostimme 80 DKK päiväliput x 2. Seuraavaksi metroon ja karttaa tarkastellen etsimme sopivaa metroasemaa, josta poistua. Poistuimme luonnollisesti väärällä asemalla, josta meidät takaisin lähtösuuntaan opasti laiturivalvoja. Kiitos ja kumarrus sedälle.
Ulkoilmassa etsimme sopivaa suuntimaa sisäiselle kompassillemme ja lähdimme tallaamaan katuja kohti Pientä Merenneitoa. Noin kolmetuhatta askelta, mutta löytyihän se, eikä edes menty kovin harhaan.
Pikkuinen Pieni Merenneito
Kaupunki oli jotenkin juhlatuulella, liput liehuivat ja tv & radio-lähetysautoja pörräsi kaduilla. Syykin selvisi Amalieborgin palatsin edustalla, kun kysyin paikalle kerääntyvältä seurueelta syytä. Kuningatar Margareta täytti 75 vuotta 16.4.2015 ja kaikki kuninkaalliset tulisivat vilkuttamaan palatsin parvekkeilta puolen päivän aikaan. Kello oli tuolloin noin kymmenen, emmekä viitsineet jäädä odottamaan, koska muutakin tekemistä oli suunnitelmissa.
Jätimme keskustan valmistautumaan syntymäpäivään ja hyppäsimme busiiin, jonka kuljettaja ystävällisesti jätti meidät oikealla pysäkillä pois ja ohjasi vielä oikeaan suuntaankin. Ystävällisiä nämä tanskalaiset! Ei kerrassaan mitään mätää Tanskanmaalla, meidän kokemuksemme mukaan.
Carlsbergin kivinorsut ottivat meidät jyhkeinä vastaan.
Kiersimme museokierroksen, joimme pääsylipun hintaan kuuluneet oluset ja söimme lounaan museon ravintolassa. Oikein mielenkiintoinen historiakierros, hämmästyttävä olutpullonäyttely (yli 16.000 pulloa eri puolelta maapalloa), 2x2 olutta, yksi Pieni Merenneito ja kaksi tyytyväistä turistia.
Suosittelemme erityisesti oluen ystäville. www.visitcarlsberg.dk
Pieni Merenneito, vol II
Olutpulloa hyllyjen täydeltä! Nk. Pullo poikineen.
Palasimme bussilla takaisin keskustaan, ostimme lähimmästä kioskista juomat ja tanskalaiset viinerit jälkiruuaksi ja rupesimme ihmettelemään ihmispaljoutta kadun varrella. Seisoimme kaupan ovella korkeilla portailla, kun ihmiset rupesivat hurraamaan. Kappas, rouva kuningatar seurueineen klipotteli hevosvaunuissa ohitsemme. Hurraa ja onnea vaan, sekä pitkää ikää!
Hurrailun ja viinereiden jälkeen (joita muuten paikalta poistuvat lapsiryhmät kuolasivat kovasti. Lapsista oli hauska tervehtiä turisteja englanniksi! Saman huomasimme myöhemmin myös Malagassa. Universaalia tuo lasten ystävällinen uteliaisuus ja kontaktinhaku) huomasimme olevamme suoraan sellaisen bussilinjan vieressä, joka menee suoraan kentälle. Hylkäsimme metroaseman etsimisen ja köröttelimme esikaupunkialueen läpi kentälle maisemia katsellen. Haimme tavarat, pääsimme turvatarkastuksesta läpi ongelmitta, näimme vielä yhden Pienen Merenneidon ja kohta istuimmekin koneessa taas.
Pieni Merenneito vol III
Norwegian yllätti positiivisesti.
Kaikenkaikkiaan päivämme Kööpenhaminassa oli hauska, vaikkakin täynnä tohinaa ja askelia (n. 20.000). Mutta ei ollenkaan turha päivä, jätti vaan halun tulla toistamiseenkin. Iltapäivällä lensimme yhdeksän tuntia kohti Fort Lauderdalea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti