maanantai 21. joulukuuta 2015

Oi, oi, oi: Santorini, Fira ja Oia!

Tiesin, että Santorini olisi kaunis, upea, valouvauksellinen ja ihmeellinen. Silti en osannut arvata, kuinka ihmeellinen.

Laivasta poistuttiin tällä kertaa meriteitse, yhteysaluksilla. Noin viiden minuutin merimatka toi meidät Firan kaupungin satamaan.



Sieltä vaihtoehdot siirtyä eteenpäin ovat rajalliset; joko liikut jotenkin 600 metriä yläsuuntaan tai otat toisen paatin kohti Oiaa. Päädyimme jälkimmäiseen ja päädyimme siis juuri sinne, mistä kaikki upeat kuvat ovat:





Pari tuntia annoimme kameran räpsyä, ennen kuin tuli ähky kauneudesta. Hyppäsimme 15 e hintaan kuuluvaan bussikyytiin ja hurautimme takaisin Firaan. Nyt vaan siis suoraan kaupunkiin sen 600 m sataman yläpuolella.



Ensimmäiseksi syötiin ja juotiin. Ja luonnollisesti paikkaan, missä on ilmainen ja toimiva nettiyhteys. Tämä kaikki toteutui Cafe-restaurant The Greeks -ruokalassa. Tyypillistä kreikkalaista tavernaruokaa, kolme eri wifiä ja kohtuuhinnat. Kelpaa meille ja kelpasi muillekin. Paikka oli täynnä!

Sitten pysähdyimme vielä ihailemaan maisemia ja nauttimaan auringosta. Sekä miettimään alaslaskeutumisstrategiaamme. Vaihtoehtoina oli siis kaapelihissi (kamala jono), aasiratsastus (kamala haju) ja portaat alaspäin (kamala kokemus). Valitsimme kävelyn. Huh, ehkä olisi kuitenkin pitänyt jonottaa!

Beer with a view!

Aasiratsastus ei houkuttanut

Kuusi hyttiä kertaa kuusi ihmistä. Ei ihme että oli jonoa.

Kävely alaspäin 600 askelta, aaseja ja aasinkakkaa väistellen.

Niin se väistely! Ahdasta!



Alas päästiin kuitenkin onneksi loukkaantumatta, vaikka paria päivää aikaisemmin joku oli ilmeisesti jopa menehtynyt törmättyään aasiin/pudottuaan kyydistä. Me jonotimme hetkisen yhteysalukseen, ja sitten olimmekin jo takaisin Splendourilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti